Investointi, jonka tuottoa ei voi mitata pelkästään rahassa

Kun Laura Suikkanen aloitti MBA-opinnot, hän oli valmis maksamaan koulutuksen jopa kokonaan itse. Kaksi vuotta myöhemmin hän pohtii, voiko uuden osaamisen, verkostojen ja uramahdollisuuksien arvoa ylipäätään mitata rahassa.

”Koskaan ei ole oikeaa aikaa täydennyskoulutukselle, jos asiaa alkaa liikaa miettiä”, sanoo kemiantekniikan diplomi-insinööri, Koneen Circularity Development Manager Laura Suikkanen. Hän valmistui tänä keväänä Aallon MBA-ohjelmasta, kaksi vuotta sen jälkeen, kun hän oli aloittanut opinnot.

Tuona aikana Suikkanen vaihtoi myös työpaikkaa ja tuli toisen kerran äidiksi.

”Olin ajatellut jatkokoulusta jo useamman vuoden ajan. Väitöskirjakin kävi mielessä mutta lopulta päädyin siihen, että kaupallisissa tehtävissä työskennelleelle diplomi-insinöörille liiketoimintaosaamisen kehittäminen edelleen voisi olla luontevaa”, Suikkanen pohtii.

Moni tuttava epäili jatkokoulutuksen hyötyä perheelliselle ja suuryrityksessä työskentelevälle, eikä Suikkanen itsekään ollut aluksi täysin vakuuttunut sen hyödyistä. Varoituksista huolimatta hän päätti kuitenkin luottaa omaan arvioonsa ja uskoi koulutuksen tuovan pitkällä aikavälillä merkittävää hyötyä.

”Asuimme välillä viisi vuotta Ruotsissa ja muutimme korona-aikana takaisin Suomeen. Tämän jälkeen aloin selvittää MBA-ohjelmia.”

Laura Suikkanen oli opiskellut aiemmin IMD:n corporate-ohjelmissa mutta nyt paluu ulkomaille opiskelemaan ei enää houkutellut.

”Olin valmistunut aiemmin Aallosta, joten tiesin, että täältä saa laadukasta opetusta”, hän sanoo.

 Ohjelman korkea hinta kuitenkin pohditutti.

”Tavoitteeni oli saada ohjelman hinnasta puolet ulkopuolista rahoitusta. Silloinen työnantajani lupautui maksamaan kymmenen prosenttia opintojen hinnasta ja sain myös stipendin Saastamoisen säätiöltä”, Suikkanen kertoo.

Jo tätä ennen hän oli pohtinut koulutuksen arvoa ja päättänyt, että mikäli avustusta ei tule, hän maksaa sen kokonaan itse.

”Tein ihan Exceliin maksusuunnitelman siltä varalta, että maksaisin kaiken itse neljässä osassa”, Suikkanen muistelee.

Kun opinnot alkoivat, investoinnin suuruus unohtui välittömästi.

”Heti ensimmäisestä moduulista alkaen nautin vain opiskelusta, uuden oppimisesta ja kansainvälisestä opiskelijaporukasta ympärilläni”, Suikkanen muistelee.

Vaikka opiskelu teetti työtä sekä ennen että jälkeen moduulien, lähipäivät olivat jokaisen kuukauden kohokohtia.

”Olitpa sitten töissä pienemmässä tai isommassa yrityksessä niin tässä koulutuksessa saa todella kattavan katsauksen siihen, mitä liiketoiminnassa ylipäätään pitää ottaa huomioon.”

Suikkanen oli erityisen vaikuttunut siitä, kuinka Aallon MBA on vastuullisuuden, startup- ja scaleup -ajattelun huomioon ottava ohjelma, joka sopii hänelle todella hyvin.

”Vaikka olen työskennellyt isoissa organisaatioissa, niissäkin haetaan yrittäjämäistä ajattelutapaa: asioita pitää ratkaista itse.”

”Työelämä muuttuu niin nopeasti, ettei voi olettaa, että kaikki annetaan valmiina. On jatkuvasti selvitettävä itse, mietittävä uusia toimintatapoja ja arvioitava, miten asioita voisi tehdä paremmin."

Laura Suikkanen työskentelee nykyisin kiertotalousliiketoiminnan kehitystehtävissä KONEella. Sitä ennen hän työskenteli reilut yhdeksän vuotta Stora Ensolla sekä Suomessa että Ruotsissa.

Raha ratkaisee

Kun Laura Suikkanen vuoden 2014 lopussa valmistui Aallosta diplomi-insinööriksi, hänessä eli hyvin vahvasti ajatus, että kaikki ongelmat voidaan ratkaista teknologialla.

”Todellisuudessa asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Vaikka meillä olisi käytössämme kaikki maailman teknologia, ratkaisevaa on lopulta se, miten tätä maailmaa pyöritetään, miten rahavirrat liikkuvat ja mistä ne tulevat. Ne ovat niitä tekijöitä, jotka käytännössä määrittävät suunnan, johon mennään.”

Juuri tästä syystä hän hakeutui MBA-opintoihin.

”Halusin ymmärtää paremmin, miten vastuullisuudesta voidaan rakentaa oikeasti liiketoimintaa ja miten maailmaa voisi muuttaa niin, ettemme vain toteuttaisi samaa lineaarista liiketoimintamallia uudelleen. Kiinnostukseni kohdistui siihen, voisimmeko saada aikaan aidosti systeemisen muutoksen. En väitä, että pystyisin itse ratkaisemaan sitä, mutta halusin löytää siihen enemmän vastauksia.”

MBA-opinnoissa erityisen vaikutuksen tekivät vastuullisuutta, rahoitusta ja taloustiedettä käsittelevät moduulit.

Vaikka Suikkanen on työskennellyt vastuullisuuden parissa pitkään, professori Minna Halmeen vetämä vastuullisuusmoduuli muutti hänen ajatteluaan.

”Se avasi uusia näkökulmia siihen, mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voidaan tarkastella. Ohjelma sekä laajensi että syvensi omaa ajatteluani.”

Insinööritaustaiselle Suikkaselle myös rahoituksen kurssit ja taloustieteen opinnot olivat erityisen antoisia.

”Niiden kautta oppi näkemään kokonaisuuksia sekä ymmärtämään maailman taloudellista tilannetta ja sitä, miten se vaikuttaa omaan toimintaympäristöön ja yritykseen. Se oli todella arvokasta, ja pyrin hyödyntämään tätä ajattelutapaa myös työelämässä.”

Erityisesti mieleen jäivät Vesa Puttosen vastuullista sijoittamista käsitellyt kurssi sekä taloustieteen moduuli, jota opetti Cambridgen yliopiston professori ja kiertotalouden asiantuntija Khaled Soufani.

”Hänen opetuksensa oli todella mielenkiintoista. Erityisesti pohdinta siitä, voiko talouskasvua syntyä ilman jatkuvaa uusien luonnonvarojen käyttöönottoa, jäi mieleeni. Miten voisimme hyödyntää jo olemassa olevia materiaaleja ja resursseja tehokkaammin? Juuri tällaiset kysymykset ovat keskeisiä, ja itse näen, että kiertotalousmallit ovat ainoa todellinen ratkaisu.”

Suikkanen kokee, että jokainen moduuli toi mukanaan uusia näkökulmia. Lisäksi hän uskoo, että tämänkaltaiset opinnot tuovat tietynlaista uskottavuutta myös ammatillisessa ympäristössä.

”Nuorena ja pienikokoisena naisena lisäkoulutus tuo osaltaan varmuutta ja uskottavuutta. Mutta ennen kaikkea se antaa uusia tapoja ajatella ja tarkastella maailmaa.”

Mikä on investoinnin lopullinen arvo?

Laura Suikkanen teki MBA-opintoja kaikkiaan kaksi vuotta. Opintojen puolivälissä hän vaihtoi työpaikkaa. On mahdotonta sanoa, saiko hän uuden työpaikan siksi, että hän teki juuri MBA-ohjelman.

”Kyllä siitä varmasti hyötyä oli, koska nykyisessä työssäni arvostetaan liiketoimintataustaa”, hän arvioi itse.

”Varmasti senkin voisi laskea auki, mikä tällaisten opintojen takaisinmaksuaika on. Toisaalta jos ajattelee vaikka kurssilla rakennettua verkostoa, niin mikä sen arvo on? Minulla on nyt 36 uutta henkilöä verkostossani, joille voin tarvittaessa soittaa. Voi olla, että tarvitsen verkostojani yllättävissä tilanteissa ja eihän sellaista voi arvottaa.”

Johtajan paras sijoitus voi olla koulutus

Supervoima Solutionsin operatiivisen johtajan Tuukka Koskisen mielestä EMBA on arvokas investointi erityisesti kokeneille ammattilaisille, koska se selkeyttää ajattelua, vahvistaa johtajuutta ja luo verkostoja sekä voi tuottaa merkittävää hyötyä sekä henkilökohtaisesti että taloudellisesti.

Mitä täydennyskoulutus voi vielä antaa ihmiselle, joka on pitkän linjan teknologiaosaaja, yrittäjä ja hallitusammattilainen? Eikö pohjakoulutuksen arvo ole tullut näkyväksi jo monta kertaa? Onko täydennyskoulutus vielä tässä vaiheessa uraa investointi?

Supervoiman perustajaosakasta Tuukka Koskista kuunnellessa tätä kysymystä on turha edes kysyä. Hän on toiminut ohjelmistosuunnittelijana, toimitusjohtajana ja yrittäjänä, rakentanut ja myynyt yrityksen osakkaana sekä perustanut uuden kasvuyrityksen. Hänelle täydennyskoulutus ei ole vain kulu tai tutkinto, vaan pitkäjänteinen kehitysinvestointi.

Hän itse valmistui Aalto Executive MBA -ohjelmasta joulukuussa 2025, siis vuosia sen jälkeen, kun hän oli jo toiminut toimitusjohtajana ja myynyt Tanskaan Zervantin, jonka kolmesta perustajasta hän oli yksi.

”Minusta asia pitää miettiä näin: ihmisten ura on pitkä. Ensin opiskellaan jotakin ja sitten opitaan työssä lisää. Työssä huomaa, mitä osaa ja mitä ei osaa. Moni käy samalla pieniä lisäkoulutuksia eri vaiheissa. 15–20 vuoden aikana perusosaamisen päälle kertyy paljon tietoa. Sitä tietää paljon monista asioista, mutta tieto voi olla hajallaan. Lisäksi EMBA-opiskelijat lukevat paljon, mikä lisää tietoa entisestään”, Koskinen aloittaa.

Hänestä  EMBA-koulutuksen suurin arvo on siinä, että se auttaa järjestämään kaiken tämän tiedon.

”Se auttaa ymmärtämään, mitä oikeasti osaa ja mitä ei osaa. Kun asioita voi jäsentää, niitä on helpompi käyttää työssä. Siksi koulutuksen kustannus voi olla lopulta pieni verrattuna siitä saatavaan hyötyyn. Uutta tietoa voi nykyään oppia muutenkin, mutta tärkeämpää on se, että professorit auttavat rakentamaan kokonaisuuksia ja ajattelumalleja.”

Tuukka Koskinen on nyt 51-vuotias. Ja hän sanoo suoraan, että paras aika tehdä EMBA olisi ollut reilut kymmenen vuotta sitten.

”Olisin välttynyt monelta stressaavalta vuodelta, jos olisin saanut kaikki koulutuksen tarjoamat työkalut käyttööni jo tuolloin.”

Ja tähän Koskisen mielestä liittyy paradoksi: koulutus vie kallisarvoista aikaa, mutta se voi olla erityisen hyödyllistä juuri silloin, kun työelämässä on kiireisintä.

”Vaikka se tuntuu ristiriitaiselta, juuri silloin pysähtyminen voi auttaa eniten. Se voi säästää vuosia, jolloin muuten etsisi suuntaa.”

Koulutus on investointi verkostoihin

Alitajuisesti Tuukka Koskinen teki itselleen suunnitelman jo parikymppisenä: joskus hän olisi vielä toimitusjohtaja, yrittäjä ja tekisi Executive MBA:n. Vuosien varrella hän asui perheineen useita vuosia ulkomailla, muun muassa Ranskassa, Belgiassa ja Englannissa, ja koulutuksen aloittaminen viivästyi. Etänä hän ei olisi executive-tason koulutusta halunnut tehdä. Koulutuksessa tärkeää ei ole vain sisältö, vaan myös verkosto.

"EMBA:ssa oppiminen tapahtuu paljon yhdessä muiden kanssa. Pitkän kokemuksen omaavat ihmiset jakavat toisilleen sitä, mitä ovat oppineet. Tämä kehittää myös kykyä tiivistää ja kertoa asioista selkeästi. Ryhmän kanssa syntyy luottamus, ja ihmiset auttavat toisiaan myös koulutuksen jälkeen”, Koskinen kuvailee.

Haastattelua edeltävänä iltana hän on tavannut EMBA-ryhmänsä kanssa, ’Kaikkien aikojen parhaalla kohortilla’  on myös WhatsApp-ryhmä ja tapaamisia järjestetään useamman kerran vuodessa. Kanssaopiskelijoista on tullut työelämän sparraus- ja turvaverkko.

”Tekoälyn aikakaudella ihmissuhdetaidot korostuvat. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Ihmisten kanssa työskentely ja luovuus ovat entistä tärkeämpiä.”

Huippuasiantuntijat saattavat hapuilla pitkään asiantuntijuuden ja johtajuuden välimaastossa, vaikka heidän pitäisi jo siirtyä johtajan rooliin. EMBA-koulutus auttaa jäsentämään kaikkea jo opittua ja tarjoaa työkaluja tilanteisiin, joita ei voi ratkaista pelkän asiantuntijaosaamisen varassa", Tuukka Koskinen kuvailee.

Investointi, joka on maksanut itsensä takaisin (myös rahassa)

Tuukka Koskinen maksoi EMBA-opintonsa omasta pussistaan. Hän myöntää, että yrityskaupan jälkeen päätös osallistua oli helppo tehdä.

”On selvää, ettei se välttämättä ole kaikille yhtä helppoa, koska koulutus maksaa paljon”, hän myöntää.

"Jokaisen tilanne on erilainen. Mutta omasta näkökulmasta voin sanoa, että se oli kannattava investointi.”

Opintojen alkaessa Koskinen oli jo siirtynyt hallitustyöhön. Opintojen aikana verkostot osoittautuivat arvokkaiksi myös käytännössä: kun Alisa Pankki etsi uusia jäseniä hallitukseensa yhden nykyisen jäsenen väistyessä, Koskinen nousi ehdokkaaksi muun muassa oman kohorttilaisensa suosituksesta.