"Ihmiset valittavat, että tekoälyn käyttöönotto on hidasta ja että meidän pitäisi kuroa kiinni Yhdysvaltoja tai Kiinaa. Tällainen puhe ei kannusta ketään käyttämään tekoälyä, jos koulutusta ei ole riittävästi tarjolla."
Näin sanoo tekoälyasiantuntija Anna-Riikka Smolander. Hän muistuttaa, että tekoälykurssista ei ole paljon hyötyä, jos ihminen ei ymmärrä, miten tekoäly liittyy hänen työhönsä tai mitä se ylipäätään on. Tekoälyn ymmärtämistä hämärtävät tunteet: pelko, epävarmuus, aiemmat huonot kokemukset ja häpeä.
Pelokkaan tai epävarman on hyvin vaikea innostua ja olla utelias.
Tekoälykoulutuksen tulisi rohkaista kokeilemaan. Oppijan pitää saada tehdä virheitä, testata ja oivaltaa itse, miten tekoäly voi auttaa juuri hänen työssään.
“Ihmiset valittavat, että tekoälyn käyttöönotto on hidasta ja että meidän pitäisi kuroa kiinni Yhdysvaltoja tai Kiinaa. Tällainen puhe ei kannusta ketään käyttämään tekoälyä."
Onnistuneen tekoälykoulutuksen tunnistaa rauhallisuuden tunteesta: "Ai, tämähän on minunkin juttuni. Tarvitsen vain harjoitusta."
Smolander puhuu toimijuudesta, eli kokemuksesta, että ihminen itse ohjaa tekemistä. Inhimillinen tapa käyttää tekoälyä alkaa siitä, että ohjissa on ihminen, ei kone.
Smolander on ollut mukana suunnittelemassa Aalto EE:n verkkokurssia A Human-Centered Approach in AI Deployment.
Kognitiivisen neurotieteen taustansa ansiosta Smolander tuo tekoälykurssillekin ymmärrystä aivoystävällisen oppimisen periaatteista.
"Oppiminen ja uuden omaksuminen tapahtuu pienin askelin. Suunnittelen kursseja, joilla oppija voi edetä omaan tahtiinsa ja joilla on tilaa reflektiolle ja omalle kasvulle."
Tekoäly ei koske vain tietotyöläisiä
On helppo olettaa, että tekoäly kuuluu vain tietotyöhön. Näin ei kuitenkaan ole.
Smolander luettelee tekoälykurssin mahdollisia osallistujia: sairaanhoitajia, konsultteja, maatalouden ammattilaisia, puuseppiä ja siivousalan yrittäjiä.
"Kuka tahansa, joka työskentelee tavalla tai toisella tiedon kanssa."
Hän jatkaa listaa aloista, joilla tekoäly on ajankohtainen: liikenne, ilmailu, johtaminen, lehmät… Lehmät?
Kurssille niitä ei tuoda, mutta Smolanderin mukaan lehmät ja tekoäly sopivat oikein hyvin yhteen. Tekoälyllä voidaan parantaa lehmien hyvinvointia esimerkiksi optimoimalla ruokintaa tai laiduntamista.
Tekoäly tekee mahdolliseksi sen, että radikaalit innovaatiot voivat tulla keneltä tahansa. Ei vain Otaniemessä opiskelleelta teknologiaa taitavalta tuotantotalouden insinööriltä.
Tekoäly tekee mahdolliseksi sen, että radikaalit innovaatiot voivat tulla keneltä tahansa, Smolander korostaa.
"Ei vain Otaniemessä opiskelleelta teknologiaa taitavalta tuotantotalouden insinööriltä. Ne voivat tulla maatilan emännältä tai intialaiselta naiselta."
Kun tekoäly yleistyy kaikilla elämänalueilla, mukaan tulee enemmän moninaisuutta ja laajempi kirjo inhimillisiä kokemuksia. Tekoäly voi myös palauttaa innovoinnin ruohonjuuritasolle.
Tekoäly yhdistetään usein suuriin tai huolestuttaviin teemoihin, kuten DeepSeekiin, singulariteettiin tai autonomisiin asejärjestelmiin.
Smolander uskoo, että tekoälyn pariin tarvitaan tavallisia ihmisiä. Siis meitä kaikkia, jotka kohtaamme arjessa kysymyksiä, jotka ovat ihmisyyden ytimessä: Miten saan ruokittua lapseni? Miten varmistan, että ikääntyvät vanhempani saavat vanheta arvokkaasti? Miten voimme parantaa turvallisuutta?
Samoin tekoälyn käyttöönotto työpaikalla ei vaadi suuria puheita johdolta. Tarvitaan avointa keskustelua, joka ottaa huomioon työntekijöiden tunteet.
"On luonnollista, että tekoäly tuntuu etäiseltä, jos sen hyödyistä ei ole käytännön esimerkkejä ja kokemuksia."
Tekoäly ei ole tunneälyn vastakohta
Tällä hetkellä keskustelua tekoälystä hallitsee tunnepitoinen, paikoin populistinen retoriikka.
Vastalääke on rauhallinen ja tutkimukseen perustuva lähestymistapa: sellainen, joka vahvistaa toimijuuden ja hallinnan tunnetta sen sijaan, että pönkittäisi ennakkokäsityksiä.
Meillä on ratkaistavana perustavanlaatuisia globaaleja haasteita, Smolander muistuttaa. Monissa niistä, alkaen maapallon kantokyvystä, tekoälyllä on keskeinen rooli ratkaisujen löytämisessä.
Tekoäly avaa oven radikaaleille innovaatioille.
"Voisi ajatella, että hetkinen, entä jos me ihmiset rakentaisimme jotain uutta? Entä jos kuluttaminen ei olisi ainoa ajatteluamme ohjaava asia? Entä jos elämämme perustuisi ihmisyyteen, ei materiaan?"
Tekoäly antaa syyn pohtia arvojamme, olipa kyse yksilöistä, organisaatioista tai yhteiskunnista. Tekoäly ei nimittäin ole tunneälyn vastakohta.
